- On ollut rajuja vuosia, kun miettii taaksepäin omia olotiloja. On kehitetty, remontoitu, vaihdettu asioita, tullut vastoinkäymisiä. On tehty paljon tunteja, että nyt ollaan tässä pisteessä, toteaa yrittäjä Antti Hyppönen.

Isokyröläisellä Hyppösen tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2018, kun Antti Hyppönen osti tilan vanhemmiltaan. Tilalla oli tuolloin 100 emakkoa, 800 lihasikapaikkaa, 100 hehtaaria peltoa ja yksi ulkopuolinen työntekijä. Kahdeksassa vuodessa emakoiden määrä on tuplaantunut, lihasikojen määrä seitsenkertaistunut, peltohehtaarien määrä kolminkertaistunut ja vakituisten työntekijöiden määrä noussut yhdestä viiteen.

- Jälkeenpäin voisi miettiä, että on kasvu ollut aggressiivista. Mutta ei se ole, kasvu ei ole tullut väkisin, vaan olen tarttunut mahdollisuuksiin, jotka olen etukäteen analysoinut kannattavaksi, Hyppönen sanoo.

Kotitilan lisäksi Hyppönen on omistajana toisessa, lihasikoja kasvattavassa yrityksessä. Yritysten liikevaihto on vuositasolla reilu 3 miljoonaa euroa.

Hyppönen näkee, että maatalousyrittäjyys on päivittäin paineensietoa ja päätöksentekoa.

- Olen miettinyt, että jos 1/10 päätöksestä on väärä, se ei keikauta liiketoimintaa, mutta jos suhde kääntyy toisin päin, se alkaa näkyä.

Taloudellinen riski on suuri ja velkataakka on monen nuoren yrittäjän, kuten Hyppösenkin rasitteena. Kun sukupolvenvaihdoksen tekee, ei tilillä käytännössä ole rahaa. Tilanne on hankala, kun velalla pitää tehdä.

- Välillä on stressannut, mutta toimintakyky tai yöunet ei ole menneet. Ajattelen asiat asioina, jotka ratkaistaan steppi stepiltä.

Yrittäjän pitää muistaa, että työ ei voi olla sellaista rallia, että joka päivä ollaan aamusta iltaan, siksi on ihmisiä töissä.

Elämässä tärkeintä on perhe

Aloittaessaan yrittäjänä Hyppöselle siirtyi jo vanhempien aikana ollut yksi työntekijä. Lisähenkilöstön palkkaaminen tuli ajankohtaiseksi jo seuraavana vuonna, kun sikalaa laajennettiin. Hyppönen huomasi, ettei kaikkea enää ehtinyt tehdä itse. Tai ehti, mutta iltatöinä.

- Yrittäjän pitää muistaa, että työ ei voi olla sellaista rallia, että joka päivä ollaan aamusta iltaan, siksi on ihmisiä töissä.

Sesonkiaikoina puolestaan kelloon ei voi katsoa, mutta muulloin Hyppönen pyrkii lopettamaan työpäivän neljän viiden maissa. Työn ja vapaa-ajan välille on tärkeää löytää tasapaino ja antaa ihmissuhteillekin aikaa.

- Elämässä tärkein asia on perhe. Työ menee tiettyinä hetkinä valitettavasti edelle, mutta se pitää jossain kohtaa ottaa takaisin, lapset on pieniä vain hetken.

Hyppösen rooli on muuttunut vuosi vuodelta enemmän omistajaksi ja johtajaksi. Yritystoiminnan kasvaessa on ollut tärkeä ymmärtää, ettei hän voi olla se, joka tekee rutiinityötä kahdeksan tuntia päivässä. Tänä päivänä tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että viisi ihmistä saa tehdä koko päivän töitä.

- Se on mulle kallein tunti, jos työntekijän pitää miettiä, mitä tekee.

Hyppönen korostaa johtamisen merkitystä etenkin aikana, jolloin kun kate pienenee, kustannukset nousevat, mutta tuottajahinta ei.

Jos et ole yhtään johtajaluontoinen, niin voitko opiskella itseäsi johtajaksi? Väitän, että ei voi.

Asiat riitelevät, ei ihmiset

Oppinsa henkilöstöjohtamiseen Hyppönen on saanut monesta paikasta. Kaikki lähtee armeijasta ja reserviupseerikoulusta.

- Armeijassa opetetaan tietyllä lailla kylmää johtamista, että tehdään justiin niin kuin sanotaan eikä niin tietenkään kannata toimia yritysmaailmassa. Sieltä oppi kuitenkin tietynlaista johdonmukaisuutta, Hyppönen sanoo.

Oppia on tullut myös yrittäjyyttä edeltävistä palkkatöistä omilta esimiehiltä. Joitain oppeja hän on poiminut myös julkisuuden henkilöiltä, esimerkiksi äänikirjoja kuuntelemalla. Hyppönen ajattelee johtamisen olevan myös luonnekysymys.

- Jos et ole yhtään johtajaluontoinen, niin voitko opiskella itseäsi johtajaksi? Väitän, että ei voi.

Hyvään johtajaan Hyppönen liittää ominaisuuksia, kuten helpon lähestyttävyyden, kyvyn kuunnella ja kyvyn kertoa asiat niin, ettei niitä töksäytä. Työt eivät aina ole kivoja, mutta töihin pitää olla kiva tulla. Ilmapiiristä täytyy pitää huolta ja tiukoissa paikoissa omana ohjenuorana on, että asiat riitelevät, ei ihmiset.

Tulevaa maatalousyrittäjää hän neuvoisi hakemaan oppia palkkatöistä, mentorointia kokeneemmilta sekä verkostoitumaan laajasti. Kaveripiirissä on hyvä olla muitakin kuin maatalousyrittäjiä.

Asiantuntija kaikilta sektoreilta ei voi olla sama henkilö, mutta minä olen se, jonka pitäisi tietää kaikesta.

Jokainen on yksilö

Työnantajana toimimiseen kuuluu monia velvollisuuksia palkanmaksusta työterveyshuollon järjestämiseen ja työajanseurannasta työturvallisuuteen. Hyppönen suhtautuu velvollisuuksiin asiana muiden joukossa. Yrittäjyyteen kuuluu ”lippulappusten” täyttämistä, oli ala mikä hyvänsä. Asioiden hoitamisessa on tärkeää löytää hyvät yhteistyökumppanit.

- Tämä on yritystoimintaa, kovaa bisnestä ja tällaista sen kuuluukin olla. Ajattelen ehkä kylmästikin välillä, mutta en muuten pärjäisi tässä leikissä.

Ympärilleen hän koittaa kerätä itseään fiksumpia henkilöitä, joilta hakee neuvoja niin talouteen, kasvinviljelyyn kuin sikalaan liittyviin asioihin.

- Asiantuntija kaikilta sektoreilta ei voi olla sama henkilö, mutta minä olen se, jonka pitäisi tietää kaikesta.

Hyppösen mielestä tärkeintä ihmisten johtamisessa on oivaltaa, että jokainen ihminen on oma yksilönsä ja jokaista pitää johtaa vähän eri lailla.

- Sen kun oivaltaa, niin uskon, että lopputulos on hyvä.

Mentoroinnilla eteenpäin -hankkeen tilaisuudet käynnistyvät lokakuussa 2026. Tilaisuuksissa käsitellään esimerkiksi johtamista, verkostoja, oman ajan hallintaa ja oman osaamisen tunnistamista. Tilaisuuksissa mukana on kokeneita maatalousyrittäjiä mentoreina jakamassa omia vinkkejään ja kokemuksiaan tilaisuuden aiheeseen liittyen. Lue tarkemmin hankkeen sisällöstä täältä.

Mentoroinnilla eteenpäin, ME -hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Laura Huhtakallio

Hankepäällikkö

Mentoroinnilla eteenpäin -hanke

050 4341225 laura.huhtakallio@mtk.fi