Kokouksen alussa pidettiin hiljainen hetki edesmenneelle Jyrki Malmille Karijoelta. Hän oli pitkän linjan järjestöaktiivi liitossa, paikallisyhdistyksessä ja metsänhoitoyhdistyksessä.
MTK:n kultainen ansiomerkki luovutettiin ansiokkaasta järjestötyöstä Ari Autiolle, Taina Kasarille, Asko Ojalalle, Tero Ojalalle ja Matti Salolle.



Vuoden kuluttajatyönpalkinto jaettiin jälleen ja tänä vuonna se meni Koskenojan Tilan Liisa ja Juha Vuorelalle. Heidän ansiokkaan työnsä ansiosta tuhannet kuluttajat ja koululaiset ovat päässeet tutustumaan maitotilan toimintaan ja näkemään konkreettisesti mistä ruoka tulee ja mitä sen laadukas tuottaminen vaatii.

Kokoukseen osallistui 93 virallista kokousedustajaa, jotka hyväksyivät liiton toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2026. Liiton puheenjohtaja Timo Kankaanpää katsoi avauspuheenvuorossaan tulevaan toimikauteen ja sen edunvalvonnallisiin teemoihin.  Muutoksia on luvassa monella rintamalla. Järjestössä uuden puheenjohtajan ja aluehallinnossa1.1.2026 voimaan astuvan uudistuksen myötä. Parhaillaan työstetään myös seuraavaa CAP kautta, johon ollaan suunnittelemassa poikkeuksellisen isoja muutoksia. Eduskuntavaalitkin ovat jo nurkan takana, tulevalle hallitukselle tulee päätettäväkseen isoja jäsenkuntaamme vaikuttavia teemoja. Ei ole siis yhdentekevää keitä sinne valitaan.

Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Tero Ojala Ilmajoelta.

Liiton johtokuntaan valittiin jatkokaudelle Timo Kankaanpää (MTK-Ilmajoki) sekä uutena Suvi Luhtanen (MTK-Jalasjärvi) sekä maaseutunuorten esittämänä Jussi Korpi (MTK-Lapua). MTK:n Valtuuskunnan kolmen erovuoroisen jäsenen tilalle tuli neljä ehdotusta, joten valtuuskunnan jäsenistä äänestettiin. Jäseninä jatkavat erovuorossa olleet Jaakko Isomäki (MTK-Kortesjärvi), Arto Huhtala (MTK-Jalasjärvi) ja uutena Milla Mattila (MTK-Kristiina).

Etelä-Pohjanmaan maakuntajohtaja Heli Seppelvirta kävi alustuspuheenvuorossaan läpi tuoretta maakuntastrategiaa sekä toi esiin, miten maakunta pärjää kansallisessa vertailussa eri näkökulmista katsottuna. Ruokamaakuntatittelin hallinta on ylivoimainen, mutta mm. korkeakoulupaikkojen jaossa E-P pitää komiasti perää ja tähän on pyritty ja pyritään edelleen saamaan muutosta. Maakuntajohtaja kantoi huolta tulevan CAP-kauden aluekehitysrahojen jaosta, kun siirrytään kahdesta pilarista yhteen.   

Ensi vuoden alussa pestinsä aloittava Tero Hemmilä osallistui myös kokoukseen ja totesi puheenvuorossaan, että jo nyt ennen virallista aloitusta osa on odottanut isoja muutoksia edunvalvonnan saralle ja osa toivoo, ettei liikaa muutettaisi. Odotukset luonnollisesti vaihtelevat heterogeenisessa järjestössä. Uusi puheenjohtaja näkee tavoitteenaan luotsata järjestöä nykyistä yrittäjämäisemmäksi, MTK:n tulee olla houkutteleva järjestö myös tuleville maa- metsätalous- ja maaseutuyrittäjille. Markkinalähtöisyys ja rohkeus esittää numeerisia tavoitteita korostui Hemmilän puheenvuorossa. Maatalousyrittäjien pitäisi voida pelkän pärjäämisen sijaan pystyä myös vaurastumaan.  MTK vietävä enemmän päätöksenteon keskiöön, sinne missä meitä koskevista asioista keskustellaan.



Noin satapäinen kokousväki nosti yleiskeskustelussa esiin mitä keinoja maatalousyrittäjillä itsellään on vaikuttaa kannattavuuteen ja miten tuottajaorganisaatiot ja osuuskunnat voivat edesauttaa pärjäämään paremmin markkinassa.
Kirkastetaan omat tavoitteet, jotta voidaan perätä niitä myös muilta.

Keskustelu kuvasti hyvin Etelä-Pohjalaista tapaa hoitaa asioita. Odotetaan reiluutta ja rehtiyttä päätöksenteossa ja tartutaan myös itse toimeen. Tämän takia maakunta on aito eteenpäin menevä ruokamaakunta nyt ja tulevaisuudessakin.