Tiedote

MTK-Etelä-Pohjanmaan sääntömääräinen kevätkokous pidettiin lauantaina 22.4.2023 Suupohja-salissa Kauhajoella.

24.04.2023

Kokouksessa oli läsnä runsaat 80 henkilöä, joista virallisia kokousedustajia oli 73. Sääntömääräisinä kokousasioina käsiteltiin MTK-Etelä-Pohjanmaan vuoden 2022 tilinpäätös ja toimintakertomus. Edunvalvonnan rahoitus ja riittävien resurssien turvaaminen sekä järjestäytymisaste ja jäsenpito nousivat esille muutamissa liiton taloutta koskeneissa puheenvuoroissa. Liiton tilinpäätös ja toimintakertomus hyväksyttiin esitetyssä muodossa yksimielisesti. Kevätkokouksen puheenjohtajana toimi Jari Lehtinen Kauhajoelta. Kokouksen aluksi jaettiin muutamia huomionosoituksia.

MTK-Etelä-Pohjanmaan puheenjohtaja Timo Kankaanpää Ilmajoelta käsitteli kokouksen avauspuheenvuorossaan maa- ja metsätaloudelle tärkeitä hallitusohjelmatavoitteita, kuten ruokamarkkinoiden reiluuttamista ja omaisuuden suojaa. Puheenjohtajan avauspuheen voit lukea tiedotteen lopusta.

Kokouksessa ajankohtaiskatsauksen piti MTK:n elinvoimajohtaja Päivi Nerg. Hän selvitti, että käynnissä olevat hallitusohjelmaneuvottelut ovat erittäin tärkeät maaseudun menestyksen kannalta. MTK on vienyt  hallitusohjelmaneuvotteluihin viestin, että luonnonvara-ala ja suomalainen maaseutu on valjastettava koko Suomen kasvun ja suomalaisten hyvinvoinnin lähteeksi. Suomalainen maaseutu ruokkii suomalaiset. Maaseudun raaka-aineista jalostetuilla vientieuroilla luodaan uutta työtä, toimeentuloa, hyvinvointia. Ruokaviennin edistämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Nerg muistutti tutkimuksista, joiden mukaan 68 prosenttia suomalaisista haluaa, että verorahoja on syytä suunnata toimiin, joilla turvataan maaseudun asuttuna pysyminen. Ruoantuotannon ja maaseudun elinolosuhteiden turvaamisella on Suomessa laaja kannatus, ja tämä näkyi ennen vaaleja myös puolueiden kannanotoissa. Tutkimuksen mukaan yli miljoona suomalaista haaveilee maaseudulle muuttamisesta. Maaseudun perusinfrasta ja palveluista tulee pitää huolta. Nerg korosti, että mitään maatalouden kustannuksia lisääviä toimia ei tällä hallituskaudella tule tehdä.

Nerg piti tärkeänä vaikuttamista EU-tason päätöksiin. Suomen on oltava tehokas EU-vaikuttamisessa jo lainsäädäntöhankkeiden valmisteluvaiheessa. EU-asioiden kansallisten maaseutuvaikutusarvioiden laatua on parannettava. Suomen hallituksella tulee olla selkeä EU-strategia, jossa EU:n metsäpoliittisen roolin pitää pohjautua kansallisen metsäpolitiikan kunnioittamiseen sekä alueellisten olojen ja maanomistajien oikeuksien huomioon ottamiseen.

Nerg totesi, että EU:ssa on jo aloitettu vuonna 2028 alkavan seuraavan ohjelmakauden valmistelu. Suomen tulee huolehtia, että jatkossakin tunnustetaan Suomen maa- ja metsätalouden erityisolosuhteet. Ajankohtaiskatsauksen lopuksi Nerg esitteli yksityiskohtaisemmin MTK:n hallitusohjelmatavoitteita.

Ajankohtaiskatsauksen jälkeen käytiin yleiskeskustelu. Puheenvuoroissa tuli odotetusti esille nyt alkaneen uuden ohjelmakauden vaikutukset tilatasolla, maatalouden haastava kannattavuustilanne ja erilaisten ilmasto- ja ympäristötoimien vaikutus ruoantuottamisen mahdollisuuksiin. Puheenvuoroissa vaadittiin MTK:ta etujärjestönä olemaan ärhäkkäämpi neuvotteluissa ja tuomaan viestinnässä voimakkaammin esille järjestön vaatimuksia.

Liiton puheenjohtaja Timo Kankaanpään avauspuhe:

Aloittavalla hallituksella on iso vastuu Suomen tulevaisuudesta

Arvoisat kansanedustajat, elinvoimajohtaja Päivi Nerg, hyvä eteläpohjalainen kokousväki.

Eduskuntavaalit oli ja meni, kansa on puhunut ja pulinat pois. Vai voiko silti hieman pulista. Tällä hetkellä hallitusneuvottelut ovat alkutekijöissään ja arvailut tulevan hallituksen pohjasta käy kuumana. Hallitustunnusteluissa esitettiin puolueille 24 kysymystä, joista vain yksi koski ruuantuotannon ja metsätalouden kannattavuutta. Toki mukana oli pari meihin erityisesti vaikuttavaa kysymystä luontokadosta ja hiilineutraalisuus tavoitteesta. Se, mihin suuntaan noita kysymyksiä Suomessa tullaan seuraavalla hallituskaudella viemään, on erittäin ratkaisevia koko Suomen ja varsinkin maaseudun hyvinvoinnille. Onneksi kokoomus ja perussuomalaiset viime kaudella tekivät yhteisen välikysymyksen maatalouden huonosta kannattavuudesta, joten oletan, että nämä puolueet mahdollisessa uudessa hallituksessa laittavat sen asian kuntoon. Eiköhän siellä näistä ainakin toinen ole mukana.

Olen parissa edellisessä kokouksessa tuonut julki huolen, että Euroopan ja Suomen maatalouspolitiikkaa viedään liiaksi ilmasto ja ympäristö edellä, eikä huolehdita ruuan tuotannosta ja sen kannattavuudesta. Kun nyt on lukenut ja kuunnellut alkavan ohjelmakauden tukiehtoja ja korvaustasoja, tämä näkyy siinä, että luonnon monimuotoisuuden ja maisemanhoidon toimenpiteillä saa paremmin rahaa kuin ruokaa tuottamalla. Tiedettiin kyllä, että tukileikkauksia tälle kaudelle tulee, mutta nyt kun lähes kaikki ehdot alkavat olla valmiina ja koulutukset takana, tämä on tullut silti monille yllätyksenä. Eikä tämä uudistus tuonut ainakaan yksinkertaisuutta, vaikka tukioikeusrumbaa ei enää olekaan, on ehtojen sisällä paljon pieniä nippeliehtoja, jotka voivat koitua tuenhakijan kompastukseksi. Tässä kehotan nyt kaikkia tutustumaan uusiin ehtoihin erityisen huolellisesti ja käyttämään neuvontapalvelua, jos vähänkin jää itselle jotain epäselväksi.

Arvoisa kokousväki, mitkä sitten ovat ne konkreettiset keinot, joilla maa- ja metsätalouden kannattavuutta ja tulevaisuutta voidaan parantaa. Elintarvikemarkkina- kilpailu-, ja hankintalainsäädännöt on saatava uusiksi. Tällä hetkellä käytännössä kaksi tahoa päättää, mitä ruoka maksaa ja me emme voi edes vaatia suoranaisilla euro-, tai senttimäärillä paljonko tarvitsisimme lisää tuotteista, koska se olisi hintasignalointia ja erittäin vaarallista kilpailulle. Eihän tämä näin voi mennä? Julkisiin hankintoihin on saatava sellaiset ehdot, että sinne ei voi hankkia raaka-aineita, jotka on tuotettu Suomen lakien ehtojen vastaisesti, ja tämän voisi kyllä laajentaa koko maahantuontiin. Miksi me täällä teemme kaiken pilkkua viilaten ja toisaalla maapalloa tuotetaan miten sattuu, ja silti sitä myydään meille?

Myös lunastuslaki on ollut jo vuosia pöydällä, mutta maaliin sitä ei ole saatu. Nyt ja tulevaisuudessa varsinkin sähkön tuotantoa tulee sinne tänne lisää tuuli, ja aurinkovoiman muodossa, ja näiltä täytyy sähkö saada pois. Ei sekään ole enää tätä päivää, että toisten maalle saa rakentaa ja hakata metsät pois alta. Ja jokainen sähkötolppa pellolla haittaa elinkeinomme harjoittamista. Lunastushintoihin täytyy tällä hallituskaudella saada reilut korotukset.

Euroopan parlamentti hyväksyi tällä viikolla järjettömän metsäkatoasetuksen. Nyt koko järjestössä on teroitettava kynnet, että siitä johdanteena tuleva Suomen asetus ei ole sellainen, mitä nyt on julkisuudessa väläytelty. Suomessa kun ei metsäkatoa navetoiden takia tule.  Voiko oikeusvaltiossa jotain tällaista asetusta edes ajatella takautuvaksi?

Biokaasu on ollut puheissa ja papereissa jo pitkään, mutta se ei ole edistynyt toivotulla tavalla. Tähän on myös tehtävä selvä linjanmuutos valtion taholta, jos oikeasti halutaan päästä liikennepuolellakin päästövähennysten tavoitteisiin. Muutamia isompia hankkeita Suomessa on, mutta laajempi jakeluverkosto toisi huiman kasvun kaasuautojen määrään. Jakeluverkostoa saataisiin helposti hajautettua ja lisättyä, kun pienempien laitosten määrää saataisiin kasvuun, tässä olisi nyt uudella hallituksella mahdollisuus ilmastotoimenpiteeseen, joka toisi myös kasvua talouteen. MTK ja SKAL (Suomen kuljetus ja logistiikka) tulivat alkuviikolla ulos yhteisellä tiedotteella, jossa esitetään, että laaditaan kansallinen biokaasuohjelma vuosille 2023-2035. Tähän esitykseen me kaikki salissa olijat voimme varmasti yhtyä.

Hyvät tuottajat, reilun vuoden olemme olleet sodan varjossa ja se on vaikuttanut meidän jokaisen elämään, ja tulee vaikuttamaan vielä pitkään. Eikä koronastakaan ole vielä päästy eroon. Nämä tuovat edelleen epävakautta koko maapallolle. Mihin tämä kaikki sitten tulevaisuudessa johtaa? Kellään ei kristallipalloa ole, mutta yhden asian tiedämme, ruokaa tarvitaan joka päivä ja väkiluvun kasvaessa entistä enemmän. Meidän ammatilla on siis tulevaisuudessa entistä suurempi tarve, ja uskon, että sen myötä myös tuottajien ja ruuan arvostus tulee nousemaan. On päivän selvää, että myös kannattavuus tulee paranemaan tulevaisuudessa, koska ei yksikään maa ja päättäjä oikeasti halua jäädä ruuan suhteen toisten armoille, koska silloin saattaa käydä niin, että sitä ei saa rahallakaan. Siksi uskon Suomenkin päättäjiin, että he tekevät kaikkensa maatalouden kannattavuuden eteen.

Sota nosti myös ihmisissä inhimillisen puolen esiin ja halun auttaa toista hädässä. Näin myös meillä Etelä-Pohjanmaalla monellakin taholla, mutta erityisesti haluan mainita MTK-Alavuden aggregaatti keräyksen Ukrainaan. Tämä tempaus huomioitiin myös viime viikolla valtuuskunnan kokouksessa, jossa jaettiin vuoden Helmi-palkinto. MTK-Alavus sai kovassa kisassa kunniamaininnan, josta voimmekin antaa raikuvat aplodit.

Kuten sanotaan, elämä on ihmisen parasta aikaa, ja ainakin omasta mielestä keväisin se jotenkin tuntuu kaikista parhaimmalta. Vaikka vähän sieltä sun täältä tulee varjoja päälle, alkaa maanviljelijällä kuitenkin keväisin mieli kirkastua ja odotetaan vain sitä hienoa hetkeä, kun päästään pellolle. Näinhän me teemme tänäkin keväänä ja tuotamme suurella sydämellä maailman puhtainta ruokaa kuluttajillemme, koska viljelijä välittää.

Hyvää kevättä kaikille. Kokous on avattu.