Maatalousyrittäjien työhyvinvointi ja työssä jaksaminen, blogikirjoitus
 

Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja MTK Etelä-Pohjanmaan toteuttamassa Tulevaisuus maaseudulla -hankkeessa järjestetään työhyvinvointiin liittyviä koulutustilaisuuksia maatalousyrittäjille. Syksyllä 2024 järjestettiin koulutuskokonaisuus neljän työpajan sarjana nimellä: Maatilayrittäjän työhyvinvointi ja työssä jaksaminen. Kyseisessä kokonaisuudessa neljää eri kokoontumista kutsuttiin työpajoiksi. Työpajalla tarkoitetaan tässä hankkeessa koulutusta, joka sisältää sekä asiantuntijan luentoa että keskustelua käsiteltävistä teemoista osallistujien kanssa. Teemoja syvennetään osallistujien ajatuksilla, kokemuksilla ja mielipiteillä. Pakko ei kuitenkaan ole omia kokemuksiaan jakaa. Osallistujat ovat usein kertoneet saaneensa vertaistukea muilta osallistujilta tämän tyyppisissä koulutuksissa. Vertaisten kanssa käydyt keskustelut onkin usein koettu hyvänä lisänä koulutuksissa ja mahdollistaneet osaltaan uuden oppimisen.

Mainitun koulutuskokonaisuuden työpajat olivat nimeltään:

1. 1. Näin hallitset työsi kuormittavuutta
2. 2. Jaksaminen ja stressinhallinta maatilan arjessa
3. 3. Vinkkejä hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön
4. 4. Uudistu, kehity ja menesty – osaamisen kehittyminen

Jos et ehtinyt mukaan näihin työpajoihin kiireiden vuoksi, ei hätää! Tulemme järjestämään lisää vastaavia tilaisuuksia, joissa voit osallistua ja saada arvokasta tietoa sekä työkaluja arkeesi. Tänä keväänä järjestämme useita erilaisia koulutuksia, joista lisätietoja löydät hankkeemme nettisivuilta. Allekirjoittaneella on keväällä vuorossa kaksi erilaista koulutusta, jotka järjestetään useamman kerran eri paikkakunnilla ja yksi kerta molemmista teemoista toteutetaan Teamsin kautta eli silloin osallistutaan etäyhteydellä. Koulutusten kesto on 2 t. Näiden tulevien koulutusten teemat ovat:

1. Maatalousyrittäjän työhyvinvointi ja jaksaminen
2. Hyvä vuorovaikutus maataloustyössä - hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tukena

Tulevaisuus maaseudulla -hankkeessa keskeisenä teemana on hyvinvoinnin, jaksamisen ja palautumisen edistäminen, joilla pyritään tukemaan maatalousyrittäjien (työ)hyvinvointia. Hankkeen myötä henkisen hyvinvoinnin edistämisosaaminen lisääntyy, vaikeaksi koettujen asioiden jakaminen helpottuu ja vertaistuen hyödyntäminen lisääntyy. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule-sairaudet) ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden ohella yleisin syy pitkiin sairauslomiin ja työkyvyttömyyseläkkeisiin useilla toimialoilla. Tässä hankkeessa keskitytään myös tule-sairauksiin sekä niiden ennaltaehkäisyyn esimerkiksi fyysisen ergonomian ja työturvallisuusosaamisen kautta. Näiden asioiden oppimisella voidaan edistää hankkeeseen osallistuvien omatoimista fyysisen kunnon ylläpitämistä ja parantamista, tietoa työtapaturmariskeistä sekä ensiaputaitoja.
 

ERGONOMIAOSAAMINEN

Ergonomia voidaan määritellä ihmisen, ympäristön ja tekniikan väliseksi vuorovaikutukseksi ja sen kehittämiseksi niin, että työympäristö, työvälineet ja työmenetelmät vastaavat ihmisten ominaisuuksia, toimintoja ja kykyjä. Koulutuksissa lisätään osaamista niin fyysisen kuin myös kognitiivisen ja affektiivisen ergonomian näkökulmista. Nämä eri osa-alueet liittyvät maaseutuyrittäjien työn sisältöön ja sen järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen. Kognitiiviseen ergonomiaan sisältyy esimerkiksi tietojen käsittely, nykyisin myös digitalisaatio, henkinen- ja psyko-sosiaalinen kuormitus. Tiedon käsittelyyn ja tiedollisiin prosesseihin liittyvät mm. havaitseminen, ymmärtäminen, muistaminen, oppiminen, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Kognitiivista kuormittumista voi helpottaa esimerkiksi vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä ja työn järjestämisellä henkilökohtaisia ominaisuuksia vastaavaksi sekä työn tauottamisella. Affektiivinen ergonomia käsittelee myös työn vuorovaikutus- ja tunneympäristöä sekä työn eettistä kuormitusta. Edellä mainituilla ergonomian eri lajeilla on suuri merkitys työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle sekä aivoterveydelle. Niiden kautta voidaan päästä tarkastelemaan kokonaisvaltaisen kuormittumisen, työstressin ja työuupumuksen kehittymiselle altistavia tekijöitä.

Kuva: Kaija Loppela
 

VUOROVAIKUTUS-JA DIALOGITAIDOT

Vuorovaikutus- ja dialogitaitojen kehittäminen on tärkeä sekä työn ja liiketoiminnan sujuvuuden sekä verkostotyön kannalta, mutta erityisesti myös vertaistuen tukena. Dialogisuuden oppiminen ja sitä kautta hyvä, aito dialogi tukee hyvinvointia sekä osallisuuden ja arvostuksen kokemusta. Parhaimmillaan dialogi voi toimia työn kehittämisen välineenä ja johtaa kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen, nykytilanteen ja haasteiden yhteiseen analyysiin, uusiin kokeiluihin ja yhteisiin päätöksiin. Dialogia tulee opetella, sillä se edellyttää tasa-arvoista kohtaamista, avoimuutta ja luottamusta. Keskeistä on myös halu ja uskallus puhua rehellisesti ja suoraan myös omista ajatuksistaan ja tunteistaan sekä ennen kaikkea kuunnella aidosti ja syvällisesti toisten ajatuksia. Näin mahdollistuu myös omien näkemysten tarkastelu ja mahdollisesti suunnan muuttaminen ja toisilta oppiminen.   

Dialogisuuden oppiminen voidaan yhdistää erilaisia hyvinvointia tukevien asioiden oppimiseen ja harjoittelemiseen esim. hankkeen koulutuksissa / työpajoissa. Dialogisesti voidaan käsitellä mm. riittävää ja laadukasta yöunta ja siihen valmistautumista, haitallista stressiä ehkäisevien ja kuormituksesta palauttavien, itselle mieluisten toimintojen toteuttamista. Dialogi tukee myös sisäisen motivaation pohtimista ja sitä tukevan tekemisen etsimistä myös toisilta vinkkejä saaden.  Tärkeitä hyvinvointia tukevia asioita ovat myös mm. ajankäytön hallinnan opetteleminen, rentoutuminen, ystävien tapaaminen, lepääminen jne. Koulutuksessa valmennetaan tiedostamaan myös, että positiivinen stressi saa ihmisen toimimaan tehokkaasti ja negatiivinen puolestaan haittaa suoritusta. Kaikenlaisesta stressistä pitää kuitenkin palautua. Yhteisellä, dialogisella oppimisella lisääntyy samalla myös vertaisilta saatu tuki.  

DIDIVE-Dialogia, digitalisaatiota ja vertaistukea maaseutuyrittäjien työhyvinvoinnin tueksi -hankkeen tuloksista poimittua (ESR, 2017-2019)

Maaseutuyrittäjien arjen haasteita:

• Stressi
• Yksinäisyys
• Aikaa vievä ja sitovat työ
• Huono työstä palautuminen
• Taloudelliset paineet

Monet yrittäjät kokevat olevansa yksin ongelmineen ja haluavat jakaa kokemuksiaan vertaisten kanssa. Siksi vertaistuki on tärkeää.

Maaseutuyrittäjät saavat vertaistukea:

• perheeltä
• omaisilta
• ystäviltä
• harrastuksista
• yhdistys- ja järjestötoiminnasta
• Joiltakin olemassa olevilta rajatuilta vertaistukiryhmiltä (maajussit, nautatilan emännät)

Miltä vertaistuki tuntuu:

” Huojentavalta, hyvältä, kun ei ole yksin, hyvä saada sanottua ääneen huolensa ja kuulla toisen samanlaiset kokemukset.”

” Ei tunnu niin yksinäiseltä yrittää.”
 

Dialogi ja dialogisuus ovat avaimia monenlaiseen kehittämiseen ja kehittymiseen

Maaseutuyrittäjät käyvät dialogeja monilla eri tasoilla silloinkin, kun kyseessä on joko yksinyrittäjä tai mikroyrittäjä. Kahdenväliset dialogit ja jopa oma, sisäinen dialogi on tärkeää. Nykyisin yrittäjät toimivat monissa eri verkostoissa, joissa dialogitaidot ovat avainasemassa.

Hyvä, aito dialogi johtaa parhaimmillaan kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen, nykytilan yhteiseen analyysiin, uusiin kokeiluihin ja yhteisiin päätöksiin. Dialogin kautta voidaan myös synnyttää uusia, luoviakin ideoita ja jopa innovaatioita.

Dialogi edellyttää:

• Tasa-arvoisuutta
• Avoimuutta ja luottamusta
• Jokaisen kokemuksen ja mielipiteen pitämistä merkittävänä ja oikeutettuna -> dialogisuus on olemassa olemisen tapa ja samalla taito, jota voi ja kannattaa opetella.

Kaija Loppela, KT, ft
Työhyvinvoinnin yliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Hanke on EU:n osarahoittama ja saa rahoitusta EU:n maaseuturahastosta.

Lisätietoja hankkeesta ja tulevista tapahtumista: Tulevaisuus maaseudulla - SeAMK Projektit