Lausunto

MTK-Etelä-Pohjanmaan lausunto Euroopan komission "Oikeus jäädä" -strategiaan

06.06.2026

MTK Etelä-Pohjanmaa pitää tärkeänä Euroopan komission aloitetta oikeudesta jäädä kotiseudulle ja korostaa, että sen toteutuminen edellyttää konkreettisia toimia maaseudun elinvoiman turvaamiseksi. Etelä-Pohjanmaan kaltaisilla maaseutuvaltaisilla alueilla palvelujen saatavuus, toimiva infrastruktuuri ja kannattava yritystoiminta ovat ratkaisevia sekä alueen taloudelle että asukkaiden hyvinvoinnille.

Euroopan komission aloite laatia tiedonanto oikeudesta jäädä kotiseudulle

MTK‑Etelä‑Pohjanmaa tervehtii ilolla Euroopan komission aloitetta laatia tiedonanto oikeudesta jäädä kotiseudulle. Kyseinen aloite on alueemme kannalta erityisen merkityksellinen, sillä Etelä‑Pohjanmaa on yksi Suomen maaseutuvaltaisimmista maakunnista, jossa on myös paljon harvaan asuttuja alueita.

Maaseudun ja ruoka-alan merkitys alueelle

Etelä‑Pohjanmaalla maaseudulla ja ruoka-alalla on keskeinen rooli aluetaloudessa:

• ruoka-alan välitön ja välillinen vaikutus työllisyyteen on noin 18 %
• vaikutus arvonlisäykseen on 16 %
• ala työllistää suoraan noin 15 000 henkilöä sekä välillisesti noin 1 000 henkilöä
• ruokajärjestelmän kokonaisvaikutuksen on arvioitu olevan jopa yli 60 % alueen BKT:stä

Alueella on vahvaa alkutuotantoa sekä aktiivinen elintarvikesektori. Maaseudun elinvoima ja maatalouden toimintaedellytykset ovat siten kriittisiä koko maakunnan taloudelle.

Palvelujen saavutettavuuden merkitys

Maatalousyritysten taustalla toimivat ihmiset ja perheet, joiden sujuva arki edellyttää toimivia peruspalveluja, kuten:

• koulutus
• terveydenhuolto
• varhaiskasvatus
• kaupalliset palvelut
• viranomaispalvelut

Palvelujen hyvä saavutettavuus on keskeinen edellytys maaseudulla asumiselle ja yritystoiminnalle.

Viime vuosina peruspalveluverkkoa on kuitenkin karsittu merkittävästi myös Etelä‑Pohjanmaalla. Tämä on johtanut mm. piteneviin asiointimatkoihin ja maaseudun heikentyneeseen houkuttelevuuteen

Vaikutukset työvoimaan ja elinvoimaan

Alueella on jo nyt työvoimapula. Palvelujen heikentyminen lisää riskiä siitä, että:

• työikäinen väestö siirtyy kasvukeskuksiin
• yritysten työvoiman saatavuus vaikeutuu entisestään
• alueen elinvoima heikkenee

Palvelujen karsimista perustellaan usein lyhyen aikavälin säästöillä, mutta pitkäaikaisia vaikutuksia maaseudun kilpailukykyyn, taloudelliseen kestävyyteen ja alueen vetovoimaan ei huomioida riittävästi.

Menestyvä yritystoiminta (mukaan lukien maatalousyrittäjyys) on ainut kestävä keino pitää alue asuttuna. Yritysten kannustaminen ja toimintaedellytysten parantaminen liiallisen sääntelyn sijaan on avain mahdollisuuteen jäädä alueelle.

Sukupolvenvaihdokset ja maaseudun vetovoima

Maatalousyritysten omistajanvaihdosten vähäisyys on koko Eurooppaa koskeva ilmiö, eikä alueemme tee siinä poikkeusta. Isoin tekijä on heikko kannattavuus, mutta merkittävässä roolissa on myös maaseudulla asumisen edellytykset.

Yhteydet ja infrastruktuuri

Jäsenkyselyn perusteella alueella on merkittäviä tietoliikenne- ja kuuluvuusongelmia.

Tämä hidastaa teknologian käyttöönottoa maa- ja metsätaloudessa sekä rajoittaa etätyön mahdollisuuksia.

Maaseudun kehittämiseksi tarvitaankin:

• luotettavat puhelin- ja verkkoyhteydet
• panostuksia tieverkoston kuntoon, erityisesti alempiasteisiin teihin

Tieverkoston korjausvelka kasvaa jatkuvasti, mikä heikentää alueen saavutettavuutta ja toimintavarmuutta.

Maaseudun hyvinvointivaikutukset

Negatiiviset asiat korostuvat maaseudusta puhuttaessa, vaikka maaseudulla asumiseen liittyy runsaasti myönteisiä puolia.

• luonnon läheisyys ja rauhallinen ympäristö tukevat psyykkistä ja fyysistä terveyttä
• väljempi asutus vähentää stressiä
• vahva yhteisöllisyys lisää turvallisuuden tunnetta ja sosiaalista pääomaa

Vuonna 2025 toteutetun maaseudun lasten ja nuorten kuulemisen mukaan:

• maaseutu koetaan turvallisena ja hyvänä kasvuympäristönä
• palvelujen ja mahdollisuuksien puute heikentää arjen sujuvuutta ja yhdenvertaisuutta
• noin kolmannes nuorista haluaa asua tulevaisuudessa maaseudulla
• harvaan asutuilla alueilla halukkuus jäädä kotiseudulle on vielä tätäkin suurempaa

Maaseudulla asumisen edellytysten vahvistaminen ei ole pelkästään aluepoliittinen kysymys. Se liittyy laajasti väestön hyvinvointiin, taloudelliseen kestävyyteen, yritystoiminnan edellytyksiin ja yhteiskunnan resilienssiin.

MTK‑Etelä‑Pohjanmaa korostaa, että oikeus jäädä kotiseudulle edellyttää konkreettisia toimia palvelujen saavutettavuuden, infrastruktuurin ja maaseudun elinvoiman turvaamiseksi.

Anna-Kaisa Jaakkola

Toiminnanjohtaja

Liiton hallinto ja johtaminen, yhteiskuntasuhteet sekä maatalous- ja ympäristöpolitiikka

045 161 3362, anna-kaisa.jaakkola@mtk.fi