MTK Etelä-Pohjanmaan johtokunta kokoontui alueen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajien ja hallitusten jäsenten kanssa elokuun loppupuolella Seinäjoella. Seminaaripäivän puheenvuorot käsittelivät maa- ja metsätalouskenttään kohdistuvia uudistuksia. Puheenvuorot tarjosivat perusteltuja näkökulmia muutosten taustoihin ja niiden vaikutuksiin. Päivä antoi mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia tulevat uudistukset tuovat alallemme tulevaisuudessa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi Timo Kankaanpää.

Ajankohtaiset metsäedunvalvonnasta

MTK:n keskusliiton metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola kertoi puheenvuorossaan, että EU-tason metsiin liittyvä säätely on lisääntynyt runsaasti ja monia uusia lakiehdotuksia on vireillä. Esillä on muun muassa LULUCF-asetuksen päivitys, biotalous- ja vesistrategiat sekä kestävän metsätalouden määrittely. Samalla viimeistelyssä on metsien monitorointi sekä jo päätettyjen lainsäädäntöjen toimeenpano, kuten ennallistamisasetus sekä metsäkadon ehkäisy. Yleisössä nousi esiin kysymys metsäkatoasetuksesta, jonka povataan tulevan voimaan vuoden 2026 alusta. Mäki-Halkola kommentoi, ettei asiasta ole varmuutta, mutta asetuksen voimaantuloon on hyvä varautua.

Luonnonsuojeluun liittyvät kehittämistarpeet

Juristi Anna-Rosa Asikainen korosti puheenvuorossaan, että luonnon monimuotoisuus on entistä vahvemmin vastuullisuuden, varautumisen ja myös varallisuuden kysymys niin järjestöille kuin maa- ja metsätaloudelle. Hän painotti keskeisiksi luonnonsuojeluun liittyviksi kehittämistarpeiksi mm. laadukkaan luontotiedon sekä MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Asikainen nosti kehittämistarpeiden joukosta esille myös viranomaisten reagointiajan sekä tähän liittyvän lainsäädäntötarpeen. On maanomistajan oikeus saada neuvontaa oikea-aikaisesti eikä liian pitkällä aikaviiveellä. Lisäksi hän toi esiin tarpeen erottaa selkeästi viranomaisten velvoittavat kannanotot ja suositukset siten, että on selkeää, mikä on pakollista ja mikä vapaaehtoista, perusteluineen. Asikainen korosti, että viranomaisen tulisi näyttäytyä neutraalina ja tasapuolisena toimijana.

Toisessa puheenvuorossa Asikainen käsitteli ennallistamissuunnitelman laatimista. Asikainen painotti, että keskeinen toimi on luonnontilan parantaminen monin eri tavoin. Hän totesi luonnonarvomarkkinoiden tarjoavan markkinaehtoisen tavan rahoittaa luonnon monimuotoisuuden ylläpitoa ja parantamista. MTK jatkaa luonnonarvomarkkinoiden ja niihin liittyvien maanomistajalähtöisten palvelujen eteenpäin viemistä Koneen Säätiön rahoittamassa hankkeessa. Mhy Päijät-Häme on saanut hankerahoituksen Koneen Säätiöltä. Hankkeen keskiössä on luonnonarvopalvelujen tuominen osaksi metsätaloutta luonnonarvojen myyntisuunnitelman avulla.

ELY-keskusten uudistuminen ja Lupa- ja valvontaviraston perustaminen osana valtion aluehallinnon uudistusta

Ylijohtaja Timo Saari kertoi ELY-keskusten kehityksestä elinvoimakeskuksiksi osana valtion aluehallinnon uudistusta. Uudistuksen tavoitteena on koota monialainen valtion aluehallinto, joka kootaan nykyistä vahvemmille alueille elinvoimakeskuksiin. Elinvoimakeskuksia perustetaan kymmenen ja niiden toiminnan tarkoitus on tukea alueiden omiin vahvuuksiin ja erityispiirteisiin perustuvaa alueiden kehittämistä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Uudistuksen myötä mm. maaseutu- ja ympäristöosasto yhdistetään ja vesitaloustehtävät keskitetään Lounais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Lapin elinvoimakeskuksiin. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuoden 2026 alussa. ”Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskuksen painopiste on jatkossa vahvasti maaseutupuolen asioissa”, kertoo Saari.

Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittaa myös Lupa- ja valvontavirasto, mikä kuuluu valtiovarainministeriön hallinnonalanaan. Lupa- ja valvontaviraston tehtäviin kootaan kaikki Valviran tehtävät, suurin osa aluehallintovirastojen tehtävistä sekä pääosa ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen tehtävistä. Uusi virasto tulee toimimaan yhteensä 18 eri toimipaikassa, Suomen jokaisessa maakunnassa.

Maankäyttö ja lunastuslaki

”Kaikkia maatalousyrittäjiä ja metsänomistajia yhdistää yksi tekijä, maanomistajuus”, totesi Leena Kristeri MTK:n elinvoimajohtaja puheenvuoronsa aluksi. Kristerin painopiste puheenvuorossaan oli maankäyttö ja siihen kohdistuvat uudistukset. Kristeri korosti, kuinka viimeisten vuosikymmenten aikana maankäyttöön- ja kiinteistöoikeuteen liittyvä korkeakouluopetus on ollut riittämätöntä. Turun Yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan on perustettu lahjoitusprofessuurin avulla maankäytön- ja kiinteistöoikeuden professuuri, jossa MTK:n säätiö on ollut osarahoittajana.

Lunastuslain uudistus on astunut voimaan 1.8.2025, joka merkityksellinen askel edunvalvonnan näkökulmasta. Uudistus on yhdessä haluttu ja saatu. Maanomistajien oikeusturvan vuoksi on tärkeää, että maanomistajat saavat omistamalleen maalleen kohtuullisen hinnan lunastustilanteissa. Lunastuslain lakimuutoksen myötä lunastuksista maksetaan jatkossa markkina-arvon mukainen korvaus: lunastuskorvaus korottuu 25 prosenttiyksiköllä ja kaavoitukseen liittyneet arvonleikkaukset poistuvat.

Laki parantaa maanomistajien neuvotteluasemaa, siirtää taloudellista riskiä maanomistajalta lunastajalle sekä korvaa lunastuksista aiheutuvia menetyksiä. Lunastuslaki korostaa myös lunastuksen viimesijaisuutta. Tosin sähkönsiirtolinjojen lunastuskorvaukset vaativat vielä oikeudenmukaisen ratkaisun.