Kun Heta Ojanperä aloitti maatalousyrittäjänä vuonna 2022, oli hän yksin yrittäjänä uuden tuotantosuunnan kanssa. Aikanaan kotitilalla oli ollut sikoja, mutta sukupolvenvaihdoksen hetkellä se oli toiminut jo vuosia kasvinviljelytilana. Ojanperälle oli kuitenkin selvää, että hän halusi pitää eläimiä. Unelmana ja suunnitelmana oli, että nautoja jossain määrin, mutta mitä ja kuinka, sitä hän ei alkuun vielä tiennyt.

Työkokemusta oli kertynyt lypsylehmien parista, mutta maidontuotannon aloittaminen ei ollut vaihtoehtona sen vaatimien pääomien sekä peltopinta-alan vuoksi. Ojanperän isä ehdotti emolehmiä.

- Loppuun asti sanoin, että ei. Atrian kanssa sitten tutustuin emolehmätiloihin ja sitä kautta tuotantosuunta valikoitui, Ojanperä kertoo.

Emolehmätuotanto oli mahdollista aloittaa kohtuullisilla investoinneilla ja vanha konehalli remontointiin pihatoksi keväällä 2022. Saman vuoden helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen myötä nousseet rakentamisen kustannukset saivat mietteliääksi ja lisäkustannuksia rakentamiseen tuli jonkin verran. Ojanperän yksi riskienhallinnan keskeinen keino on maltillinen velkamäärä.

- Se on ollut suurin tekijä, joka rahoittanut mieltä, että velkaa on sen verran, ettei kaikki menisi alta, jos ei homma lähdekään pyörimään.

Ensimmäiset emolehmät saapuivat tilalle kesäkuussa 2022, kun toiselta tilalta muutti 18-päinen karja. Karjakokoa on siitä lähtien kasvatettu ja tällä hetkellä tilalla on 37 poikivaa emolehmää, kaksi sonnia ja uudistuseläimet, kaikkiaan 71 päätä.

Koin haastavana olla yksin yrittäjänä. Näin mentorointiohjelmassa mahdollisuuden saada neuvoja ja vertaistukea omaan tilanteeseen.

Mentorointisuhde pohjautuu luottamukseen

Ojanperä osallistui vuosina 2023–2024 järjestettyyn Atrian 100 tuottajaa -koulutukseen, jonka jälkeen päätyi mukaan Atrian mentorointiohjelmaan. Mentorointiohjelmaan sai lähtemään mahdollisuus verkostoitua ja saada vertaistukea.

- Koin haastavana olla yksin yrittäjänä. Näin mentorointiohjelmassa mahdollisuuden saada neuvoja ja vertaistukea omaan tilanteeseen, Ojanperä painottaa.

Ohjelmassa mukana oli 10 nuorta tuottajaa, joille mentorit valittiin tuotantosuunnan ja henkilökemioiden perusteella. Ohjelmaan kuului yhteisiä tapaamisia koko ryhmän kanssa sekä tapaamisia ja yhteydenpitoa oman mentorin kanssa. Tapaamisissa tutustuttiin muihin mentoreihin ja mentoroitaviin sekä työstettiin erilaisten tehtävien kautta oman tilan strategiaa.

Alussa osallistujille painotettiin luottamuksen luomisen tärkeyttä. Se ei synny ensimmäisellä tapaamisella, mutta on edellytys toimivalle mentorointisuhteelle. Mentorin kanssa sai puhua kaikesta, mutta myös itse rajata, mistä haluaa puhua.

- Koen tärkeäksi, että mentorin kanssa käytiin keskusteluja niin navetasta, lehmistä kuin muustakin elämästä. Tämä on niin kokonaisvaltaista työtä, jos navetassa menee jotain pieleen, ei välttämättä johdu siitä, vaan voi tulla kauempaakin elämästä, Ojanperä miettii.

Tämä on niin kokonaisvaltaista työtä, jos navetassa menee jotain pieleen, ei välttämättä johdu siitä, vaan voi tulla kauempaakin elämästä.

Uusia näkemyksiä ulkopuolisen silmin

Tärkein asia, jonka Ojanperä mentoroinnista sai, on itsevarmuus omaan tekemiseen. Kun on aloittanut yrittäjyyden uuden tuotantosuunnan parissa, on monesti epäilyttänyt, onko riittävästi ammattitaitoa ja tekeekö asioita oikein.

- Mentorini sai valettua uskoa, että asioita on tehty oikein ja oikeaan suuntaan mennään, vaikka tietysti aina on kehitettävääkin, niin kuin kaikilla.

Ojanperä haluaa välttää tilasokeutta viimeiseen asti. Keskustelut mentorin kanssa tarjosivat uusia näkemyksiä asioihin, jotka ei olisi tulleet itselle mieleen, esimerkiksi talouden näkökulmasta. Emolehmätiloilla kassavuosi on pitkä eikä tuloja tule joka kuukausi. Mentorilta tuli ajatuksia esimerkiksi siihen, että jos investoi, onko pakko rakentaa uutta vai voiko hyödyntää olemassa olevia tiloja.

- Tai tarvitsenko kaikkia koneita, joita on kasvinviljelyä varten vai voisiko joitain koneita myydä ja laittaa rahaa kassaan rakentamista varten. Vaikka ne koneet makaa tuossa pihassa, niin ei sitä tule itse miettineeksi, Ojanperä toteaa.

Kritiikin vastaanottaminen ei tunnu hyvältä, mutta se on edellytys itsensä ja tilan kehittämiselle. Atrian mentoriohjelman tapaamisessa osallistujat pääsivät yhdellä tapaamisella käymään henkilökohtaiset keskustelut myös muiden mentoreiden kanssa. Mieleen on jäänyt toisen osallistujan mentorin sanat, kun tämä kysyi, onko Ojanperä ajatellut jossain kohtaa vähän höllätä ja antaa perheelle aikaa, ettei olisi niin väsynyt.

- Eihän se hyvältä tuntunut, kun kuulee sellaista ihmisen suusta, joka on nähnyt sinut kolme kertaa, mutta heillä oli tuntosarvet koholla. Se oli pudotus maan pinnalle, mutta loppupeleissä kuitenkin positiivinen asia, että joku uskalsi sanoa sen ääneen, Ojanperä miettii.

Ojanperä kannustaa lähtemään tilaisuuksiin verkostoitumaan ja kehittämään omaa osaamista. Kotiin ei tule kukaan sanomaan, kuinka asioita voisi tehdä paremmin. Ojanperä painottaa etenkin johtamistaitojen tärkeyttä nykypäivän maatalousyrityksissä.

- Maatila on yritys ja jos et johda sitä millään lailla, et pärjää. Ja jos on työntekijöitä, johtamisen pitää olla kunnossa, jos haluat pitää ne työntekijät.

Mentoroinnilla eteenpäin -hankkeen tilaisuudet käynnistyvät syksyllä 2026. Tilaisuuksissa käsitellään esimerkiksi johtamista, verkostoja, oman ajan hallintaa ja oman osaamisen tunnistamista. Tilaisuuksissa mukana on kokeneita maatalousyrittäjiä mentoreina jakamassa omia vinkkejään ja kokemuksiaan tilaisuuden aiheeseen liittyen. Lue tarkemmin hankkeen sisällöstä täältä.

Mentoroinnilla eteenpäin, ME -hanke on Euroopan unionin osarahoittama. 

Laura Huhtakallio

Hankepäällikkö

Mentoroinnilla eteenpäin -hanke

050 4341225 laura.huhtakallio@mtk.fi